Työssä oppimassa Metalliverstaalla ja WooDoo-werstaalla

Stadin Bryggaan kuuluu neljä työpajaa. Yleensä pajoille ohjaudutaan työkokeiluun ja toimintamme keskeinen tavoite on saada peruskoulunjälkeisen nivelvaiheen nuoria sijoittumaan opiskelemaan tutkintoperusteiseen ammatilliseen koulutukseen.

Toimin WooDoo-werstaan ja Metalliverstaan lähiesimiehenä, vastaavana kouluttajana. Osa tehtävääni on työssäoppimisjaksoista sopiminen. Vuosien aikana olemme tarjonneet myös mahdollisuuden joillekin perustutkinnon opiskelijoille työssäoppimisjakson suorittamiseen, jos heidän on ollut vaikea saada paikkaa yrityksistä.

Kaikki lähtee liikkeelle opettajan tai opinto-ohjaajan yhteydenotosta. Käymme läpi, mikä toiminta ja tekeminen pajalla parhaiten palvelee jakson tavoitteita ja opiskelijan tilannetta. Sopimuksen tekemisen jälkeen opiskelija aloittaa pajajakson. Opettaja tarkentaa tavoitteita yhdessä pajan kouluttajan kanssa ja arvioi jakson lopussa opintoja. Näinhän tämänkin voi pelkistetysti esittää. Jokainen työssä oppija ja hänen jaksonsa pajalla on kuitenkin oma tarinansa.

Pajalla voi tekemällä tutustua ammattialaan

On niitä nuoria, joiden opiskelu uhkaa keskeytyä jo ensimmäisen lukuvuoden tammikuussa, kun on yhteishaussa saanut – ei unelmien opiskelupaikkaa, vaan vasta sen kakkos- tai kolmosvaihtoehdon. Silloin ala ei tunnu edelleenkään omalta ja intressit ovat ihan jossain muualla kuin opiskelussa, joka siis tuntuu pakkopullalta. Silloin on voitu räätälöidä nuorelle sopimus koko kevääksi pajalla. Täällä nuori voi vielä tekemisen kautta vahvistaa omaa näkemystään ja halua tietylle ammattialalle, johon pajalla pääsee tekemällä tutustumaan.

Oppilaitoksessa on samalla nuoren kanssa tehty suunnitelma siitä, että pysytään opiskelijana ja siitä, että siirtyminen toista tutkintoa opiskelemaan on mahdollista viimeistään uuden lukuvuoden käynnistyessä. Pajalla hankittu osaaminen dokumentoidaan ja se voidaan näin tunnistaa ja oppilaitoksessa tunnustaa osaksi tutkintoa.

Pajajakson aikana voi löytyä uusi oma ala

Pajalla on tällä hetkellä työssäoppimassa myös perustutkinnon viimeisen vuoden opiskelija, jolle vasta opintojen tässä vaiheessa on konkretisoitunut se, että tutkinto ja sen avaamat työmahdollisuudet eivät olekaan se oma ammatillinen juttu. Maahanmuuttajataustainen nuori on pajalla pohtinut omaa tilannettaan, keskustellut henkilökunnan ja oman opettajansa kanssa. Hän on motivoitunut tekemään nykyisen tutkinnon pajalla loppuun ja hakeutumaan sen jälkeen opiskelemaan häntä kiinnostavaa alaa. Tällä alalla hänellä on hyvät mahdollisuudet aikanaan työllistyä. Ja taas aiemmin hankittu osaaminen tukee opintomenestystä ja voi myös lyhentää tutkinnon suorittamisaikaa. Nuoren kielitaito ja ammatillinen sanavarasto ovat kohentuneet pajalla. Parhaimmillaan pajalla oleva työssäoppija myös esimerkillään innostaa pajanuoria hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen.

Maahanmuuttajataustaiset oppivat pajalla ammattisanastoa

Bryggan Valma-ryhmien kanssa on ollut samanlaista yhteistyötä. Esimerkiksi keväällä 2016 Metalliverstaalla oli neljä nuorta miestä Irakista ja Serbiasta kuukauden pituisella työssä oppimaan valmentautumisen jaksolla polkupyörä- ja metalliryhmissä. He pääsivät tekemään konkreettista metallityötä, oppivat ammattisanastoa ja toivat tuulahduksen kukin omasta kulttuuristaan. Innokkaat ja iloiset nuorukaiset kunnostivat lyhyessä ajassa ison joukon kierrätyspyöriä. Olin yhteydessä Heinäveden Valamon luostariin, koska tiesin, että heillä oli tarvetta polkupyörille. Järjestimme luostarin työnjohtajan ja munkki Joonan kanssa varsin ekumeenisen polkupyörien luovutustilaisuuden pajalla valmalaisten jakson päätteeksi. Itsellänikin oli melkoisen juhlava olo.

Omilla käsillä tekeminen motivoi nuoria

Valma-opiskelu tuottaa joskus lähes kestämätöntä tuskaa joillekin opiskelijoille nuoruuden etsimisvaiheessa. Pitäisi päästä tekemään jotakin omilla käsillä. Metalliverstaalla on muutamalle oppilaalle onnistuttu räätälöimään TOV-jakson puitteissa toiminnallisuudessaan koukuttava tutustuminen ammattialaan.

Eräskin nuori kävi ryhmän kanssa tutustumassa toimintaan ja oli kovasti epävarma osallistumisestaan, kunnes haastattelussa kävi ilmi hänen moottoripyöräharrastuksensa. Kerroin, että pajalla huolletaan ja varustellaan mopoja ja isompiakin kaksipyöräisiä. Alkuperehdytyksen jälkeen opiskelija sai tuoda oman piikkipyöränsä pajalle ja hän laittoi sen ohjatusti katsastus- ja ajokuntoon. Se oli parasta liimaa pojan kiinnittämiseksi työpaikantyyppiseen oppimisympäristöön. Opintoihin liittyneet poissaolot ja passiivisuus olivat pois pyyhkäistyt. Innostus ja halu oppia pakottivat minun ja opettajan pidentämään pojan sopimusta. Kaiken tämän seurauksena kyseinen nuori oman pajakouluttajansa tukemana löysi suunnan omalle ammatinvalinnalleen ja hakeutui opiskelemaan Stadin ammattiopiston Ilkantien yksikköön.

Opiskelijoiden voimaantuminen ja urasuunnitelmien selkiytyminen on ryhmien kouluttajien ja koko työyhteisön yhteisen osaamisen ja ponnistelun tulosta. Itse koen saavani parhaan palautteen ja kiitoksen omasta työstäni, kun oppilaitosten käytävillä näen tuttuja kasvoja ja monet etenkin maahanmuuttajat tulevat kättelemään ja vaihtamaan kuulumisia.

Jyrki Tolvanen
vastaava kouluttaja
Stadin ammattiopisto, Woodoo-verstas ja Metalliverstas

Tallennettu kategorioihin Ammatillinen koulutus, Työelämä ja koulu | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Työssä oppimassa Metalliverstaalla ja WooDoo-werstaalla

Liikkuva koulu on osa arkea

Pukinmäenkaaren peruskoulu aloitti toimintansa syksyllä 2016. Heti yhdistymisen alkumetreillä oli itsestäänselvää, että koulu toimii vahvasti Liikkuvan koulun periaatteiden mukaan.

Toiminnan kivijalkana välkkärit

Syksyllä koulutettiin 50 välituntiliikuttajaa eli välkkäriä 4.–6. luokilta. Koulutuksen yhteydessä välkkäreille tehtiin työvuorolista ja perustettiin WhatsApp-ryhmä. Vuorolista jaettiin kaikille opettajille ja laitettiin näkyvästi esille oppilaskunnan ilmoitustaululle. Osa välkkärivuoroista on eri rakennuksessa ja oli tärkeää, että opettajat tietävät, missä oppilaat kulkevat.

Välkkäreitä tavattiin syksyn aikana kannustusmielessä ja heti joulun jälkeen pidettiin vielä ideointikerta. Jokainen välkkäriryhmä valmisti itselleen ideapussin tai ideaviuhkan. Myös vuorolista tarkistettiin kaikkien lukujärjestykseen sopivaksi. Näillä toimenpiteillä olemme saaneet välkkäreistä paljon iloa niin sisällä saleissa kuin ulkonakin välituntisin. Tuntuu, että yksi ohjauskerta viikossa on sopiva, ja välkkärit jaksavat olla innostuneita ohjaustoiminnasta. Sisävälitunneilla tukena on valvova opettaja, ulos välkkärit saavat viedä tavaroita varastoista.

Teimme uusia välinetilauksia ja välkkärit auttoivat myös varastojen järjestelyissä ja tavaroiden nimikoinnissa. Näin yhdessä toimien meillä on myös yhteisvastuu omaisuudesta ja se onkin pysynyt hyvässä kunnossa suuresta käytöstä huolimatta.

Välitunneilla liikutaan muutenkin

Pienten talossa Kenttäpolulla toimii välinelainaamo oppilasvoimin. 2.–3.-luokkalaiset oppilaat toimivat joka päivä ahkerina työntekijöinä lainaamossa. Oppilaat saavat lainata omalla lainauskortillaan välitunnille kivaa tekemistä. Suosittuja välineitä ovat erilaiset pallot, hyppykepit, hyppynarut, hulavanteet ja talvella pehmopulkat.

Kenttäkujan läheisyyteen on rakennettu lähiliikuntapaikka, jota oppilaat saavat käyttää välitunneilla. Puolen tunnin välitunnit mahdollistavat isommatkin pelit siellä. Yläkoululaisten sisäkäytössä on rantabaariksi nimetty aulatila. Siellä voi pelata pingistä, biljardia ja teqballia. Suunnitelmana on aloittaa yläkoululaisten välkkäritoiminta lähiliikuntapaikalla niin, että välkkärit tuovat paikalle välinekassin.

Lisää liikettä oppitunneille

Alakoulun puolella sekä taukojumpat että toiminnallisuus oppitunneilla ovat kaikissa luokissa itsestäänselvyys. Lähdimme kehittämään tänä lukuvuonna toimintaa yläkoulun puolelle välinehankinnoilla. Kouluun on ostettu terapiapalloja ja pehmusteita istuinalustoiksi. Lisäksi opettajia on rohkeasti kehotettu kokeilemaan taukojumppia, aivojumppaa ja esimerkiksi seisomapöytiä omilla oppitunneilla. Kokeiluista viisaampana voimme jatkaa hanketta sopivaan suuntaan tulevina lukuvuosina. On tärkeää kuunnella myös oppilaiden mielipiteitä asiassa.

Terapiapallojen käyttösäännöt on tehty selkeiksi yläkoululaisille. Pallot ovat tuoleja, niillä ei saa pelata ja niitä liikutetaan vierittämällä. Oppilas on velvollinen korvaamaan rikkomansa esineen. Aika näyttää, olivatko säännöt paikallaan ja tarpeellisia. Nyt odotamme kokemuksia sekä opettajilta että oppilailta.

Yhteistä tekemistä

Liikkuvan koulun hengessä koulun yhteisiin tapahtumiin lisätään hitunen liikuntaa. 1.–3.-luokkalaisten talossa ilmiöopiskelu aloitettiin QR-koodi suunnistuksella sekaryhmissä, koko koulu tanssii yhteisissä juhlissa, ulkona oppiminen on tuttua ja liikuntaviikko on juurruttanut paikkansa koulun vuosikellossa. Liikuntaviikolla oppilailla on mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin ja lähellä oleviin liikuntapaikkoihin. Koko koulu liikkuu silloin yhdessä ilman kilpailua.

Koulun jälkeen on mahdollista jäädä liikkumaan lähialueen urheiluseurojen vetämiin kerhoihin. Tarjolla on sekä ilmaisia easy sport -kerhoja että matalakustanteisia kerhoja kuten Tapanilan erän voimistelukerho. Lisäksi urheiluseurojen edustajat käyvät pitämässä liikuntatunneilla näytetunteja lukuvuoden mittaan.

Liikkuva koulu -toiminnan ansiosta oppilaat ovat tuttuja toisilleen vaikka pääsääntöisesti opiskelevatkin eri rakennuksissa.

Sanna Kotkaslahti
luokanopettaja
Pukinmäenkaaren peruskoulu

Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Liikkuva koulu on osa arkea

Musiikkiluokat ovat osa Helsingin laajaa painotetun opetuksen tarjontaa

Kuva: Rhinoceros Oy

Kevään aikana on julkisuudessa liikkunut virheellisiä käsityksiä siitä, että Helsinki olisi lakkauttamassa musiikkiluokkia. Opetusvirasto ei ole esittänyt yhdenkään musiikkiluokan lopettamista eikä suunnitelmia musiikkiluokkien lopettamisesta ole olemassa. Painotettu musiikin opetus on loppunut Vallilan ala-asteen ja Suutarilan ala-asteen kouluissa syksystä 2016 alkaen, sillä näiden koulujen johtokunnat ovat itse esittäneet sitä opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle. Päätökset on tehty 24.2.2015 (§ 13) ja 21.6.2016 (§ 57).

Syynä lopettamiseen oli kysynnän vähäisyys näiden koulujen painotetun musiikin opetukseen ja Vallilan ala-asteella lisäksi tilanpuute koulun kasvavan oppilasmäärän vuoksi. Suutarilassa oppilasmäärä koulun alueella on pienentynyt, jonka seurauksena myös hakijamäärä painotettuun opetukseen on pienentynyt. Suutarilan ala-asteen koulussa musiikista kiinnostunut oppilas voi valita yhtä paljon lisää musiikkia kuin painotetussa opetuksessa eli kolme viikkotuntia. Nykyiset musiikkiluokat jatkavat normaalisti kuudennen luokan loppuun saakka.

Musiikkiluokkia tarkasteltiin Helsingissä vuosina 2015-2016 osana opetussuunnitelmien uudistamista ja painotetun opetuksen verkkoa koko kaupungissa. Koulujen johtokunnat tekevät esitykset painotetun opetuksen aloittamisesta ja lopettamisesta opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle, joka tekee lopullisen päätöksen asiasta. Opetusvirastossa on suhtauduttu myönteisesti koulujen johtokuntien tekemiin esityksiin painotetusta opetuksesta. Nämä esitykset on myös viety jaoston lopullisesti päätettäväksi.

Helsingissä kouluissa on tarjolla yhteensä 16 erilaista painotetun opetuksen mahdollisuutta, musiikin lisäksi esimerkiksi liikuntaa, tanssia, taide-ilmaisua, kuvataidetta, teknologiaa ja matematiikkaa. Painotettuun opetukseen voi hakeutua ensimmäiselle, kolmannelle tai seitsemännelle luokalle. Tarjonnan monipuolisuudesta halutaan pitää kiinni jatkossakin. Uuden opetussuunnitelman myötä valinnaisuus on lisääntynyt ja näin kouluissa on voitu tarjota monipuolisia kursseja mm. musiikissa.

 

 

 

Taina Tervonen
vs. opetuspäällikkö

Tallennettu kategorioihin Yleinen, Yleinen | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Musiikkiluokat ovat osa Helsingin laajaa painotetun opetuksen tarjontaa