Helsingissä on hyviä kokemuksia uudenlaisesta katsomusaineiden opetuksesta

Opetuksen tavoitteet ja keinot uudistuvat lukuvuoden alussa peruskouluissa, kun uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Myös oman uskonnon opetuksessa voidaan soveltaa uudenlaisia käytäntöjä. Helsingissä eri uskontoja voidaan nyt opettaa kaikille yhteisesti silloin, kun opetuksella on yhteneväiset tavoitteet ja sisällöt. Pitäjänmäen peruskoulussa on jo kokeiltu uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhteistunteja hyvällä menestyksellä.

Helsingissä on pitkä kokemus oman uskonnon opetuksesta. Peruskouluissamme on tarjolla oman uskonnon opetusta ortodoksisessa, katolisessa, islamissa, buddhalaisuudessa ja Krishna-opetuksessa.

Helsingin-kielilukio_465_lev600

Katsomusaineiden opetus edistää uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Kuva: Jefunne Gimpel.

Oman uskonnon opettajia on Helsingin kaupungin peruskouluissa noin 30. Opettajien kelpoisuus on parempi niissä katsomusryhmissä, joissa on paljon oppilaita. Tehtäviin on myös aiempiin vuosiin verrattuna enemmän hakijoita.

Suuri osa oman uskonnon opettajista on työskennellyt meillä jo pitkään. Oman uskonnon opettajiksi hakeutuu paljon opettajia, joilla on jo opetuskokemusta. Opettajille on saatavilla laadukasta opetusmateriaalia ja koulutuksellista tukea. Helsinki, Espoo ja Vantaa kouluttavat yhdessä kuntien oman uskonnon opettajia mm. pedagogisissa taidoissa.

Oman uskonnon opetus on osa opetussuunnitelman mukaista opetusta ja se nähdään myönteisenä osana koulujen toimintaa. Opetus ei voi koskaan olla poliittisesti tai uskonnollisesti tunnustuksellista. Jos opetuksessa arvioidaan olevan jotain sellaista, joka ei siihen kuulu, niin tilanteeseen puututaan aina ensisijaisesti koulussa.

Uudet opetussuunnitelmat kutsuvat tekemään laaja-alaisen osaamisen ja sivistyksen tulevaisuutta yhdessä. Koulusta ja siellä opiskeltavista asioista keskustellaan nyt paljon – se kertoo, että koulu on kaupunkilaisille tärkeä asia!

Helsingin kaupungin koulujen opetussuunnitelmien yhteiseen osaan ja koulujen omiin opetussuunnitelmiin voi tutustua ops-sivustolla http://ops.edu.hel.fi/

Tuulia-Tikkanen-lev200
Tuulia Tikkanen
opetuskonsultti
Helsingin opetusvirasto
perusopetuslinja

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Turvallinen startti kouluvuoteen

Reppu on pakattu ja odottaa jo valmiina, pian luokkakaverit näkevät toisensa pitkästä aikaa. Koululaiset ovat viettäneet kesälomansa ja opintie kutsuu jälleen. Opin ääreen päästäkseen on koulumatkan sujuttava mukavasti ja turvallisesti.

Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin alueen koulumatkojen erityispiirre on kulkumuotojen laaja kirjo. Koulumatkoja kuljetaan jalan, pyörällä, auton kyydissä sekä eri joukkoliikennevälineillä. Monet koulumatkaansa taittavat myös yhdistelevät eri kulkumuotoja. Kun lapsi tai nuori vaihtaa koulua, uuden koulureitin varrella voi olla uudenlaisia liikennetilanteita edessä ja niihinkin on syytä valmistautua.

Kuva: Liikenneturva

Koulutielle harjoittelun kautta

Koulun ja kodin antaman liikennekasvatuksen tueksi Liikenneturvan Helsingin toimipiste ja HSL toteutti keväällä yhteisen Metrokiertueen. Esikoululaisten kanssa kertasimme jalankulkijalle tärkeät seikat. Oppilaat hämmästyttivät kerta toisensa jälkeen sääntö- ja liikennetietämyksellään. Käytännön harjoittelussa esikoululaisten innokas leikkisyys tuli kuitenkin esille. Kun harjoittelimme suojatietä esittävällä matolla turvallista tienylitystä, lapset olivat malttamattomia. Näin siitä huolimatta, että juuri hetkeä aikaisemmin he muistivat, että ennen tienylitystä täytyy pysähtyä, katsoa molempiin suuntiin ja kuunnella.

Koulumatkaa kannattaakin harjoitella yhdessä aikuisen kanssa ja kerrata tärkeät seikat varsinaisen koulumatkan varrella. Keväällä esikoululaiset, näinä päivinä jo koululaiset, ovat itsenäisen liikkumisen kynnyksellä. Heillä on jo paljon tietoa, mutta aikuisen tulee vielä tukea turvallisen liikkumisen valinnoissa.

Aikuiset esimerkkinä kypärän käytössä

Useat koululaiset taittavat matkansa myös pyöräillen. Metrokiertueella kuudesluokkalaisten kanssa palautimme mieleen pyöräilyn säännöt ja tarvittavat varusteet. Alemmilla luokilla kypärän käyttö on yleistä, mutta jotain tapahtuu kesän aikana yläkouluun siirryttäessä. On nuoria, jotka yläkouluun siirtyessään jättävät kypärän kotiin naulakkoon roikkumaan kouluun lähtiessään. Pyrimme vierailumme aikana innostamaan nuoria jatkamaan kypärän käyttöä, sillä yläkoululaisen pää ei kestä iskuja yhtään muita päitä paremmin.

Viesti nuorille on, että oma pää kannattaa suojata yllättävien tilanteiden varalta. Kotona nuorta voi kannustaa kypärän käyttöön esimerkiksi hankkimalla yhdessä koulun alun kunniaksi uuden kypärän. Tyylejä ja malleja löytyy varmasti jokaiseen makuun. Lisäksi on hyvä muistaa, että aikuisen esimerkki tässäkin asiassa on voimakas.

Kännykkäsäännöistä sopiminen

Kännykkä kuuluu monen arkeen ja toimii myös lapsen ja vanhemman välisenä viestintävälineenä. Liikenteessä kännykkä vie huomion helposti. Kannustamme vanhempia keskustelemaan lasten kanssa kännykän käytöstä liikenteessä ja sopimaan yhteiset toimintatavat. Koululainen ei välttämättä ilman vanhemman opastusta ymmärrä, ettei vilkas risteystilanne ole sopiva hetki viestitellä kaverin kanssa tai pelata Pokémon Go:ta

Liikennettä_Seppo-Laakso_aineistopankki_lev600

Kuva: Seppo Laakso, Helsingin kaupungin aineistopankki

Oli koulumatka minkälainen hyvänsä, on todennäköistä, että Helsingissä sitä kulkiessaan ylittää suojatien. Liikenneturvan Sinä teet suojatien -kampanja muistuttaa, että suojatie on itseasiassa maalia asfaltilla. Vain hiljentämällä nopeutta, olemalla tarkkaavainen ja joustava muita liikkujia kohtaan suojatiestä tulee turvallinen paikka ylittää tie. Minä, sinä ja me teemme suojatien.

Katso video täältä https://www.youtube.com/watch?v=tdQ3BaWhgn0

 

Meeri-Sorjonen_lev200

Meeri Sorjonen
koulutusohjaaja
Liikenneturva

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Lukioihin uudet opetussuunnitelmat – painopiste opetuksesta oppimiseen

Lukioissa aletaan opiskella uusien opetussuunnitelmien mukaan vuosiluokka kerrallaan elokuusta 2016 alkaen. Mikä muuttuu lukiokoulutuksessa uusien opetussuunnitelmien myötä vai muuttuuko mikään?

Helsingin kaupungin lukioissa on ollut tekemisen meininki uusia opetussuunnitelmia valmisteltaessa. Työryhmiin on osallistunut yli sata opettajaa, lukioiden rehtorit sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan hallinnon väkeä.

Rima asetettiin korkealle. ”Oppimisen vallankumousta” tehtiin pedagogiikkaa, tulevaisuuden taitoja, oppimisympäristöjä, arviointia ja digitalisaatiota pohtien. Uusien opetussuunnitelmien valmistumisen tiukka aikataulu ja edessä häämöttävät sähköiset ylioppilaskirjoitukset antoivat toimille lisäpotkua.

Kuva: Jefunne Gimpel

Opettaja ohjaa ja kannustaa,
opiskelija kantaa vastuuta oppimisestaan

Uusi opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Lähtökohtana on ollut iso pedagoginen muutos, jossa fokus on oppimisessa ja osaamisessa – ei opettamisessa.

Opettajan rooli muuttuu tiedonjakajasta ohjaajaksi, kannustajaksi ja asiantuntijaksi. Opettaja auttaa kutakin opiskelijaa löytämään parhaat opiskelutavat ja opastaa tarpeellisten tietojen ja taitojen oppimisessa.

Opettajat ovat kuvanneet opetussuunnitelmissa monipuolisia oppimisen menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi tekemällä ja kokemalla oppiminen, draama ja eläytyvä oppiminen sekä pelillinen oppiminen. Opiskelijan oma toiminta opintojen suunnittelussa on nostettu näyttävästi esille.

Kun opiskelijat kantavat vastuuta omasta ja toistensa oppimisesta, oppiminen on syvällistä ja samalla harjaantuvat työelämässä tarvittavat yhteistyö- ja viestintätaidot. Jokaisen kurssin alussa opettaja ja opiskelijat yhdessä sopivat kurssilla käytettävistä oppimisen menetelmistä, tietoteknologian hyödyntämisestä kurssilla ja käytettävistä arviointimenetelmistä.

Uusien opetussuunnitelmien myötä arviointi monipuolistuu.  Perinteisten kurssikokeiden lisäksi arvioinnin välineinä ovat esimerkiksi projektityöt, portfoliot, oppimispäiväkirjat, tutkimukset ja oppimistehtävät. Opiskelijan itse- ja vertaisarviointia hyödynnetään entistä painokkaammin osana opiskelijan osaamisen arviointia.

Kuva: Jefunne Gimpel

Tieto- ja viestintäteknologia tärkeänä välineenä

Lukioiden opetussuunnitelmissa painotetaan tietoteknologiaa tärkeänä oppimisen, ajattelun, tiedonhankinnan ja -käsittelyn, oman tuottamisen sekä yhteistyön välineenä. Opetuksen digitalisaation lähtökohtana on uusi pedagoginen toimintakulttuuri, jossa tieto- ja viestintäteknologia on luonteva osa oppimista ja opetusta. Virtuaaliympäristöt laajentavat koko maailman oppimisympäristöksi.

Helsingingin kaupungin lukioissa painotetaan seuraavia hyvää oppimista ja opetusta tukevia periaatteita: itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen, tiimityötaidot, globaali kansalaisuus, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, luovuus ja kriittinen ajattelu. Opiskelijoita kannustetaan osallistumiseen, vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen koulun toiminnassa, lähiympäristössä ja Helsingissä.

Kaupungin lukioiden tavoitteena on olla ilmiöoppimisen edelläkävijöitä. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa tarkastellaan aitoja, todellisen maailman ilmiöitä, jotka ovat aistein havaittavia ja koettavia. Opiskelua ei tarvitse järjestää oppitunneittain tai –aineittain, vaan kurssi voi koostua esimerkiksi erilaisista projekteista tai asiantuntijatapaamisista.

Kaikkialla voi oppia

Uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti opiskelija voi oppia missä, milloin ja miten vaan. Oppimisympäristöt ovat monimuotoisia ja oppiminen tapahtuu koko kaupunki kouluna -periaatteella. Helsingin korkea-asteen oppilaitosten, liikuntakeskusten, taide- ja kulttuurilaitosten sekä yritysten tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään ennakkoluulottomasti.

Oppiminen on yhdessä tekemistä, yhteistyötä toisten opiskelijoiden ja erilaisten toimijoiden sekä kumppaneiden kanssa. Oppiminen on omien päämäärien tavoittelua, opettajien asiantuntemuksen ja coachaamisen hyödyntämistä, omien vahvuuksien löytämistä, oppimisen iloa ja tyytyväisyyttä omasta oppimisesta ja osaamisesta.

Mervi-Willman-_lev450

 

Mervi Willman
opetuspäällikkö
Helsingin opetusvirasto
nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

 

 

 

Kuvat: Jefunne Gimpel
Raili Tanhuanpää (Mervin kuva)

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti