Henkilökohtaista ohjausta ei voi digitalisoida

9.-luokkalaisten peruskoulu on loppusuoralla. Käsillä on valtakunnallinen yhteishaku. Aloitin opinto-ohjaajana 2007, jolloin toisen asteen yhteishaku oli muuttumassa paperisesta sähköiseksi. Tämän jälkeen muutostahti on vaan kiihtynyt ja sähköinen hakumaailma, niin opiskelupaikan kuin työpaikankin, on arkipäivää. Fokuksessa on kuitenkin ihminen hakujärjestelmien takana.

Näen opinto-ohjaajan työn mahdollistajana. Jokaisessa ihmisessä on aidot vahvuudet ja mahdollisuudet. Opinto-ohjaajan yksi keskeinen tehtävä on mielestäni olla tukena oppilaan vahvuuksien tunnistamisessa: tehdä näkyväksi se, mitä nuori ei ehkä vielä näe. Opon työ on edelleen rinnalla kulkemista ja kannustamista, vaikka pirstaleisuus ja epävarmuus ovatkin vahvasti tätä päivää.

Kiihtyvässä elämänmenossa yksilöllisen ohjauksen tarve on lisääntynyt niin peruskoulussa kuin toisellakin asteella. Tämä voi liittyä myös yleisesti kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen tarpeeseen, jotka näen opinto-ohjaajan työn arvoperustassa tärkeänä. Tavoitteeni on myös kannustaa nuoria uskomaan omaan juttuun, omaan valoon ja ainutkertaisuuteen. Mitä enemmän yhteiskunta ja koulumaailma digitalisoituu, sitä aidommaksi yritän ihmisen kohtaamisen ja vuorovaikutustilanteen henkilökohtaisessa ohjauksessa luoda. Sitä ei voi korvata millään.

Kun vääriä valintoja ei ole

Entäs jos valitsen väärin? Tätä kysymystä nuoret kuumeisesti pyörittelevät. Kerron, että entäs jos vääriä valintoja ei ole. On vain valintoja. Ja erilaisia vaihtoehtoja. Valintojen tekemistä voi harjoitella esimerkiksi kyseenalaistamalla ja tiedostamalla rajoittavia uskomuksia itsestään, oikeanlaisesta elämästä ja ammateista.

Nuoret ovat tänä päivänä melko konservatiivisia, myös ammatinvalinnassaan. Kymmenisen vuotta sitten haaveiltiin huippukokin, sisustussuunnittelijan ja julkkiksen ammateista. Tänä päivänä opettaja, poliisi ja psykologi ovat suosikkiammattien joukossa. Toisaalta myös luovat työt, kuten esimerkiksi pelisuunnittelija ja tubettaja, kiinnostavat. Nuoret pohtivat, tuoko ammatinvalinta hyvän ansion tai viihdynkö töissä.

Omien vahvuuksien tunnistaminen tärkeää

Nuoret ovat fiksuja ja joskus liiankin vaativia itseään kohtaan. Koulussa on turvallista opetella työnhakua, sosiaalisia tilanteita, tunnetaitoja ja omien vahvuuksien tunnistamista. Itse pidän näitä elämäntaitoja tärkeimpinä koulussa opeteltavina taitoina.

Meilahden yläasteella kuluvan lukuvuoden teemana on positiivinen pedagogiikka ja omat luonteenvahvuudet. Jokainen opettaja ja oppilas on tehnyt VIA-luonteenvahvuustestin, jonka tuloksia hyödynnetään opetuksessa ja itsearvioinnissa.

Suomen koulutusjärjestelmän joustavuus ja jatkuvat työelämän muutokset heijastuvat opinto-ohjaukseen. Individualistinen elämäntapa näkyy nuorten maailmassa ja uskomuksissa; millainen on hyvä elämäntapa tai ammatti. Tavoitteenani on myös herätellä nuoria miettimään mahdollisia uskomuksia ammateista: mitkä ovat totta ja mitkä ei. Nuori, jonka perheessä on puutetta rahasta, voi ehkä olla kiinnostunut juuri ammateista, joissa on korkea ansiotaso. Oikeiden motiivien herättely on jokapäiväistä ja haastavaa työtä. Opinto-ohjaajan työ on kyllä ihan mahtava työ, kun saa olla mukana elämän tärkeissä valinnoissa! Motivaatiota ja unelmia tarvitaan. Ja sitä kovaa työtä ja sitkeyttä.

Niina Takaneva
opinto-ohjaaja
Meilahden yläasteen koulu

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.