Oppilaanohjaajan työssä tarvitaan herkkyyttä

Mikä ala sinua kiinnostaa, mihin pyrit opiskelemaan? kysytään nuorilta varsinkin näin lukukauden päättyessä. Vaan miten nuori löytää omat vahvuutensa ja oman alansa? Mikä on oppilaanohjaajan rooli peruskoulussa?  Pääkaupunkiseudun oppilaanohjauksen ammattilaiset eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Kirkkonummen ja Kauniaisten opot haastoivat omaa ammattitaitoaan yhteisessä koulutustilaisuudessa 13. toukokuuta.

Kuva: Jefunne Gimpel

Nuori haluaa tulla nähdyksi omana itsenään

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä haastoi opoja kertomuksella, kun ”opo ohjasi lähihoitajan opintoihin” vastoin nuoren omaa kokemusta siitä, mikä on hänelle se oikea jatko-opiskelupaikka. Onko opo ohjannut syrjivästi ennakkokäsitysten vallassa?

Suomalainen koulutusjärjestelmä antaa mahdollisuuden edetä korkeakouluopintoihin myös ammatillisella tutkinnolla, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Vaihtoehdoista kertominen on aina ohjaustilanteessa valintaa ja tulkintaa. Niinpä tarvitaan opon herkkyyttä aistia, koetaanko vaihtoehdoista kertominen suosituksena. Tunnistanko omat stereotyyppiset käsitykseni nuorta ohjatessani?

Nuori saattaa kokea, ettei ole tullut kuulluksi ja että häntä on ohjattu opiskelemaan aloille, jotka eivät olleet hänen toivealojaan. (Erityisiä koulutuspolkuja?). Osa pääkaupunkiseudun kunnista on linjannut, että erityisen ja tehostetun tuen nuorten päättövaiheen opinto-ohjauksen koordinoi aina opo yhteistyössä erityisopettajien kanssa.

Aiemmassa erityisopetukseen liittyvässä tutkimuksessa on havaittu, että nuoria ohjataan helposti turvallisina pidetyille aloille. Myös romanioppilaiden ohjausta on tutkittu. 

Ohjauskohtaamisessa opo asettaa kirkkaan peilin nuoren eteen. Peilin kuuluu heijastaa kasvavan nuoren omia toiveita, vahvuuksien tunnistamista ja epävarmuuksien sietämistä. Ohjaus luo ajan ja paikan keskustelulle, miten nuori toteuttaa omat vielä toteutumattomat unelmansa – joskus vastoin vanhempien toiveita. Silloinkin, kun lapsen unelmia ja toiveita vähätellään. Nuorten toiveet rakentuvat halujen eivätkä rajoitteiden pohjalta! Mikä on unelmien ja realiteettien sensitiivinen suhde ohjauksessa?

Nuori hyötyy uskottavista roolimalleista

”Paradoksi” on se, kun nuoren myönteinen suhde kouluun ja myönteinen asenne omaan kyvykkyyteen törmää koulunkäyntivaikeuksiin. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on usein vahvempi usko koulutukseen verrattuna suomalaistaustaisiin ja he ovat päämäärätietoisempia tulevaisuutensa suhteen. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa koulutusjärjestelmästä ja laajoista koulutusvaihtoehdoista. (Transit–tutkimus).

Vuoden opo 2016 Satu Haime kannustaa suomen kielen opintojen vahvistamiseen jatko-opintoihin valmistauduttaessa.  Nuori hyötyy uskottavista roolimalleista. Opoa tarvitaan oman uran ja päätöksen tekemiseen.

Maahanmuuttajataustainen nuori ja hänen vanhempansa siis uskovat, että koulutus on avain työelämään. Entä jos avain ei käänny?

Opojen yhteinen keskustelu jatkuu

Elokuussa 2016 starttaava peruskoulun uusi opetussuunnitelma määrittelee peruskoulun keskeiseksi sivistystehtäväksi laaja-alaisen osaamisen. Se kiteyttää nuoren unelmat: mitä taitoja minulla on tulevaisuudessa? Onkin aika purkaa turhat käsitteet ”kädentaitaja” ja ”lukupää”.

Peruskoululla on päättövaiheessa tärkeä lähettävän toimijan rooli. Pääkaupunkiseudun opot jatkavat yhteistä keskustelua ohjauksesta. Kokeilemalla kehittäminen avaa uusia ovia. Helsingissä on kehitetty tehostetun ohjauksen nivelmallia. Nivelvaiheen opinto-ohjaajat ovat kulkeneet nuoren rinnalla peruskoulusta toiselle asteelle. Millaisen roolin vastaanottavat pääkaupunkiseudun oppilaitokset haluavat ottaa siirtymässä?

Maahanmuuttajataustaisten nuorten valintoihin vaikuttavat eniten vanhemmat ja toiseksi eniten opinto-ohjaajat (Transit-tutkimus). Miten pääkaupunkiseudun koulujen ohjauksen voimavarat kohdennetaan oikein lukuvuoden aikana vastaamaan tähän häkellyttävään tulokseen?

Lue myös:   Taloudellisen tiedotustoimiston julkaisu: Kun koulu loppuu – Nuorten unelmia.

Virve Pirttikoski (vas.) ja Tuulia Tikkanen. Kuva: Raili Tanhuanpää

Pääkaupunkiseudun opinto-ohjauksen tiimin puolesta

projektipäällikkö Virve Pirttikoski (kuvassa vasemmalla) ja opetuskonsultti Tuulia Tikkanen, Helsingin opetusvirasto

 

 

Kuvat: Jefunne Gimpel ja Raili Tanhuanpää (kirjoittajien kuva).

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.