Leikinomainen automatisointi innostaa

Lego-palikoita on jo käytetty kouluissa eri tavoin. Nyt Legojen käyttö on kokenut uuden tulemisen osin ohjelmoinnillisen ajattelun opettamisen myötä.

Pojat-legoineen_lev600Helsingissä Lego Mindstormseja käytetään yleisimmin kolmosluokalta lähtien aina yläkoulun puolelle, mutta mikään ei tietenkään estä aloittamasta aiemminkin. Ohjelmointia voi suorittaa usealla ohjelmointikielellä (esimerkiksi Python, Java, C), eikä käyttö rajoitu Legon omaan EV3 LabView -pohjaiseen EV3-G-ohjelmointikieleen. EV3-G-visuaalinen alusta tekee koulukäytön helpoksi, sillä Legon oma ohjelmointiympäristö on visuaalisuuteen perustuvana selkeä ja helppokäyttöinen.

Helsingin kouluissa on Legojen lisäksi kokeiltu muitakin leikinomaisen ja opettavan automatisoinnin ja ohjelmoinnin mahdollistavia alustoja. Alkuopetuksen käyttöön on hankittu mm. helppokäyttöisiä Bee-Bot- ja Bluebot-robotteja. Ohjaaminen tapahtuu suuntia antamalla eli robotti menee sinne, minne käskijä käskee.

Älyvaatteen kehittämisessä oppiainerajat ylittyvät

Jos automatisoinnin maailmaa haluaa avata rajattomaksi, niin täytyy siirtyä mikrokontrollien äärettömään maailmaan. Arduino, Rasperry Pi ja muut mikrokontrollerit mahdollistavat lähes kaiken ohjelmoimisen ja automatisoinnin. Ei ihme, että BBC jakoi muutama vuosi takaperin miljoonalle brittinuorelle oman mikrokontrollerin ja innovaatiokisan tuloksia on luvassa lähivuosina. Samaa voisi vastaavalla konseptilla kokeilla Suomessakin.

Arduino taipuu opetuksessa esimerkiksi älyvaatteen tai radio-ohjattavan auton kehittämiseen. Mikrokontrollerien tuleminen osaksi opetusta vaatii kuitenkin opettajalta laajaa osaamista mm. teknologiarakentelun saralla. Olisiko tässä erinomainen kohta tehdä ainerajojen ylittävää yhteistyötä esimerkiksi käsityön, tietotekniikan ja ohjelmoinnin opetuksen välillä? Ja miksipä ei matemaattisia aineita voisi yhdistää samaan kimppaan?

Humanoidirobotti ei jätä kylmäksi aikuistakaan

Humanoidirobotit ovat puolestaan äärimmäisen mielenkiintoinen osa-alue. Helsingin kouluilla on ollut kevään ajan mahdollisuus tutustua kahteen Zora-merkkiseen humanoidirobottiin, jotka on nyt nimetty Tuiskuksi ja Ringoksi. Kokemusten innoittamana olemme saaneet iloksemme todeta, että esiohjelmoitujen humanoidirobojen sympaattinen inhimillisteknologinen ulottuvuus tuntuu vetoavan sekä oppilaisiin että aikuisiin. Esiohjelmoituja komentomahdollisuuksia on melko rajallisesti, mutta taustalla löytyvä Python-kielellä ohjelmoitava Nao-alusta antaa huomattavasti laajemman toiminta-alueen.

zora_robotHumanoidien käyttö onkin koko kevään ollut oppilasvetoista erityisesti Aurinkolahden peruskoululla, jossa punainen Tuisku asustaa pysyvästi. Sininen Ringo kiertää kouluilla kahden viikon jaksoissa, joiden aikana pyrimme löytämään robotin tuomat hyödyt. Oppilaiden sitoutuminen humanoidirobottien ohjaamiseen on hämmästyttänyt laajasti. Humanoidi kun ei jätä kylmäksi aikuistakaan!

Robottien esiohjelmoidut toimet luovat helposti mielikuvaa robottien tulevaisuudesta – siitä, mihin robottien automatisointi voi muutaman vuosikymmenen päästä meitä johtaa. Ja tämän mielikuvan kokenut saattaa olla avainasemassa, kun uusia innovaatioita tulevaisuudessa syntyy.

Katso video Robot Stadissa -tapahtumasta 18.3.2016, jossa noin 450 oppilasta esitteli rakentamiaan Lego-robotteja.

Lue ja katso Eläintarhan ala-asteen koulun blogista, miten ekaluokkalaiset ovat ohjelmoineet Bee-Bot-robotteja

juhani-kc3a4rki-_pienennettyJuhani Kärki
projektikoordinaattori
Helsingin opetusvirasto, perusopetuslinja

 

 

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.