Monikulttuurisuus on vahvuus Meilahden yläasteella

Meidän koulussamme vietetään kansainvälisyyspäivää joka päivä. Koulussa on tällä hetkellä edustettuna yhteensä 25 eri kotikieltä. Oppilaista noin 24 prosenttia on taustaltaan jollakin tavalla kaksikielisiä. Osa oppilaista on syntynyt Suomessa, ja heillä on kaksi tasavahvaa äidinkieltä. Osa on käynyt koko peruskoulun Suomessa. Osa on vasta maahan tulleita ja he opiskelevat päätyönään Suomea, jotta voivat saada perusopetuksen päättötodistuksen tai ainakin päästä jatkamaan koulutusta.

Meikun-yan-blogiin_pojat_weblev600

Kun maahanmuuttajaoppilas tulee kouluun, opettaja tapaa oppilaan ja perheen. Keskeistä on, että yhteistyö kodin kanssa toimii. Ei voi liikaa korostaa arvostavan ja kunnioittavan vuorovaikutuksen merkitystä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien välillä. Se on keskeisintä kaikessa koulun työssä. Ensimmäisessä kohtaamisessa luodaan pohja molemminpuoliselle luottamukselle. Maahanmuuttajaperheet ovat hyvin koulutusmyönteisiä, ja toivovat lapsilleen parasta mahdollista tulevaisuutta.

Tunnemme hyvin oppilaamme

Maahanmuuttajaoppilaiden kirjo on valtava. Yksilölliset erot ovat suuria, ihan samoin kuin kaikilla koulun oppilailla. Erityispiirre on puuttuva ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Oppilaiden taustat, maahantulon syy, koulunkäyntihistoria, oma kulttuuri ja äidinkieli vaikuttavat myös oppimiseen.

Nuorella on voimakas tarve kuulua yhteisöön. Oppilaan integrointi yleisopetuksen ryhmiin aloitetaan heti, kun hän on tullut kouluun, jotta hän voi saada ystäviä, tuntea kuuluvansa koko kouluyhteisöön ja saada tukea kotoutumiselleen. Integrointi aloitetaan taito- ja taideaineista. Viimeisimmäksi opiskellaan yleisopetuksen ryhmissä lukuaineita, kuten historiaa ja yhteiskuntaoppia tai maantietoa ja biologiaa.

Koulumme vahvuus on se, että me tunnemme oppilaamme erittäin hyvin. Kaikki oppilaat pyritään aina kohtaamaan myönteisesti heidän vahvuuksiensa kautta. Koulun opetuksen painotukset tarjoavat tähän paljon apua. Painotamme kuvataidetta, musiikkia, liikuntaa ja tarjoamme kaksikielistä suomi-kiina-opetusta sekä kielikylpyopetusta.

Meikun-yan-blogiin-kuvis_web_lev600

Kuvataiteen tunnilla.

Runsaat 40 oppilasta tarvitsee päivittäistä tukea kielenoppimisessaan. Heistä 12 opiskelee maahanmuuttajien valmistavalla luokalla. Kaikille tukea tarvitseville oppilaille tehdään oma henkilökohtainen lukujärjestys neljästi vuodessa. Valmistavan luokan oppilaat sijoitetaan heille mahdollisimman hyvin soveltuviin ryhmiin, ja samalla tarkistetaan, miten tuettavien oppilaiden opinnot etenevät. Kun kielitaito karttuu, yhä enemmän oppiaineita voidaan opiskella tavallisessa yleisopetuksen ryhmässä.

Lukujärjestysten räätälöinti ei koske erityisesti vain maahanmuuttajaoppilaita muutoin kuin kielitaidon osalta. Myös muiden tukea tarvitsevien oppilaiden työjärjestykset tarkistetaan yhdessä erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien kanssa neljä kertaa vuodessa.

Tavoitteena hyvä kielitaito
jatko-opintoihin

Maahanmuuttajaoppilas oppii suomen kieltä ensin valmistavan opetuksen ryhmässä, sen jälkeen erillisessä S2-ryhmässä (suomi toisena kielenä), sitten integroituna S2-oppilaana äidinkielen ryhmässä ja lopulta suomea äidinkielen tasoisesti osaavana oppilaana. Suinkaan kaikki oppijat eivät saavuta tätä tasoa peruskoulun aikana, eikä ole tarkoituskaan. Oleellista on, että oppilas saavuttaa sellaisen kielitaidon, että sijoittuminen jatko-opintoihin on mahdollista. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa voi opiskella S2-oppimäärän mukaan.

Kieltä opitaan kaikkialla koulussa, myös muiden oppiaineiden tunneilla. Suomen kielen opetus ei ole pelkästään suomen kielen opettajien asia. Kieli- ja kulttuuritietoisuudesta eri oppiaineissa on puhuttu paljon viime vuosina – aiemmin asia oli kokonaan valmistavan luokan opettajan ja S2-opettajan harteilla. Oppilas, jonka kielitaito on vasta kehittymässä, tarvitsee tukea ja tiedon siitä, että opettaja ymmärtää, mistä hänen oppimisensa mahdolliset puutteet johtuvat.

Oppilaita, joiden kielitaito on vasta kehittymässä, ei voi päästää sen helpommalla kuin muitakaan. Kaikkien oppimista arvioidaan samoilla perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereillä. Iso haaste on, ehtiikö oppilas saavuttaa riittävän kielitaidon peruskoulun aikana. Monipuolisen ohjauksen merkitys korostuu koko koulupolun ajan.

Yläasteikäisenä maahan tulleiden maahanmuuttajanuorten jatkopolun suunnittelussa opinto-ohjauksella on vahva rooli. Opintojen huolellinen suunnittelu on tärkeä osa syrjäytymisen ehkäisyä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Tässä on ollut isona apuna Plan Suomen Matkalla-hanke.

Ulla Rönkä, apulaisrehtori
Taija Linnankivi, valmistavan luokan opettaja
Meilahden yläasteen koulu


Meilahden yläasteen koulu sai 20. marraskuuta Plan Suomen Matkalla-palkinnon
kiitokseksi työstään maahanmuuttajanuorten hyväksi vuosina 2014–2015.  Plan Suomen Matkalla-hanke on suunnattu Suomessa vähän aikaa asuneille 8.–9.-luokkalaisille maahanmuuttajanuorille ja heidän vanhemmilleen. Hankkeessa edistetään maahanmuuttajanuorten aktiivisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan.

Plan Suomen, Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin, Espoon kaupungin, Laurea-ammattikorkeakoulun, Suomen Setlementtiliiton sekä SeslonkiYhdistyksen yhteistyönä toteutettava Matkalla-hanke jatkuu lokakuun 2016 loppuun. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lue lisää opetusviraston uutisesta

Lue lisää Plan Suomen uutisesta

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.