Helsingin lapset oppivat nyt Yrityskylässä – veroparatiiseistako?

Tekniikan museossa Viikissä avattiin 10. lokakuuta Yrityskylä. Kuin varkain ovat Helsingin kaupungin koulujen 6-luokkalaiset jo ehtineet syyskuun ajan käydä Yrityskylässä päivän ajan. Myös opettajia on ehditty kouluttaa. Aikomuksena on kouluttaa kaikki 6. luokkien opettajat, jotta he voivat viedä kaikki oppilaansa vuosien 2012–2015 aikana Yrityskylään työskentelemään johtajina, työntekijöinä ja yrittäjinä. Puhutaan tuhansista lapsista vuosittain. Joku saattaa työskennellä kaupungintalossakin.

Miksi kylä perustettiin?

Kolmivuotinen Yrityskylä Helsinki pyrkii vastamaan hätääntyneisiinkin huutoihin tulevien nuorten yhteiskunta- ja työelämätaidoista, yrittäjyys- ja talousosaamisesta aikuisena sekä oman myönteisen elämänhallinnan tukemisesta. Käytännön vastatoimena syrjäytymiselle.

Yrityskylä on avoin oppimisen ympäristö, jossa lapsi opettelee käytännössä, mitä on työelämä, miten talous toimii ja miltä tuntuu äänestää vaaleissa. Opettajien antama yrittäjyys- ja talouskasvatus saa kylästä harjoitusympäristön.

Olen havainnut, että peruskoulun jälkeen oppiainekohtaiset sisällöt sekoittuvat harmillisesti eläväksi elämäksi. Omassa arjessa oppiainerajoja on jo aika vaikea hahmottaa. Yrittäjyys- ja talouskasvatuksessa oppiaineiden limittyminen eli integrointi on itsestään selvyys.

Yrityskylä Helsingin avulla toimiva, pitkäjänteinen yrittäjyys- ja talouskasvatus voi onnistua, koska kylän toteuttamisessa on mukana opetustoimen lisäksi kaupungin elinkeinoelämä, eri yrittäjyyskasvatuksen toimijat ja paikalliset pienyrittäjät. Helsingin elinkeinoelämä on omaleimainen ja monipuolinen oppimisen ympäristö kivijalkayrittäjineen. Tätä kaupunkia Yrityskylä Helsinki mallintaa.

Osallistuva kansalainen ja yrittäjyys

Aktiivinen kansalaisuus on toimintaa ja vaikuttamista yhteisen hyvän edistämiseksi. Lapsi voi oppia passiiviseksi tai aktiiviseksi. Yrittäjyys on toimintaa, ajattelua ja suhtautumistapaa asioihin elämässä. Oman firman pystyyn pistäminen eli ulkoinen yrittäjyys on vain yksi osa totuutta. Osallistuvan kansalaisen ja yrittäjyyden ydin on inhimillinen toiminta.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjämielinen asenne elämään ei synny yhdestä kylästä. Se vaatii aikuisten yhteistyötä, välittämistä ja monipuolista harrastus- ja osallistumisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Koulu ei voi tehdä tätä yksin, mutta koulu voi tehdä paljon yhdessä oman yhteisönsä kanssa.

Yrittäjyys- ja talouskasvatukseen kuuluu pohtia kriittisesti, miten luonto, kestävä tulevaisuus, globaali hyvinvointi liittyvät vallitseviin talouskäsityksiin. Millainen yritystoiminta on eettisesti kestävää? Mitä on hyvä elämä? Isoja aiheita. Ajatella, mitä haasteita opettajilla on opetus- ja kasvatustyössään!

Oman elämän hallinta ja osallisuus

Jos yrittäjyyskasvatuksen yksi osa on ulkoinen yrittäjyys, niin opetus- ja kasvatustehtävän näkökulmasta Yrityskylä Helsingin yrittäjyyskasvatuksessa painottuu omaehtoinen yrittäjyys ja organisaatioyrittäjyys.

Omaehtoinen yrittäjyys merkitsee yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa ihmisen erilaisissa elämäntilanteissa. Syrjäytynyt nuori on kadottanut ainakin hetkellisesti kyvyn nähdä ja toteuttaa mahdollisuuksiaan omassa elämässään luottavaisin mielin. Koululaisella, jolla on unelmia siitä, mikä hänestä tulee isona, on kokemus oman elämän hallinnasta. Unelmien ja myönteisen tulevaisuuden orientaation syntymiseen tarvitaan tietoa, aikaa ja paikkoja tutkia omia mahdollisuuksia, vahvuuksia ja unelmia. Yrittäjämielinen asenne opiskelussa ja elämässä viestittää, että aina voi yrittää, erehtyä ja onnistua! Erehtyminen ei leimaa sinua.

Oletko ajatellut, että olet itse organisaatioyrittäjä?

Olet ehkä julkisessa organisaatiossa työntekijänä ja toimit tiedostamattasi yrittäjän tavoin. Olet aloitteellinen, luova, otat riskejä viedäkseni ideaasi eteenpäin työssäsi. Koetko joskus turhautumista, kun tärkeänä pitämänäsi asia ei etene riittävän nopeasti toiminnaksi? Älä huolestu, olet vain aktiivinen, osallistuva kansalainen ja toimit organisaatioyrittäjän tavoin.

Mitä ovat hyvät taloustaidot?

Lapseni aloitti koulun tänä syksynä. Oletteko tienneet, että matematiikan oppikirjassa on oikeita euron kolikon ja seteleiden kuvia? Siellä ne lapset pläräävät rahaa yhteenlaskutehtävissä. Talous tulee iholle. Talouskielioppi tuntuu vaikealta. Missä on Luther, joka vaatii kansankielistä puhetta yhteiskunnan ilmeisen keskeisestä aiheesta, taloudesta? Mitä hyvät taloustaidot merkitsevät? Mikä on rahan merkitys elämässä?

Oman talouden hallinta peilaa oman elämän hallintaa. Hyvän elämän lähteenä raha ei tuo onnea. Hyvät taloustaidot merkitsevät vastuullista ja viisasta tapaa toimia omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Se, että lapsi osaa ostaa nettikaupasta tuotteita, ei merkitse sitä, että lapsi ymmärtää, että rahojen loppuessa velkaantuu ja pikavipin ottaminen lisää velkaa. Yhteiskuntamme mahdollistaa nopeat ostopäätökset. Sekin, mistä raha tulee, on lapselle mysteeri. Kun nuori pääsee kesätöissä puurtamaan ja saa palkkansa, hahmottuu tehdyn työn ja korvauksen realistinen suhde. Nuori, jonka ensimmäinen kosketus työelämään tai rahan kiertoon yhteiskunnassa on vasta 16 –vuotiaana, pettyy pieneen palkkaan, ihmettelee työaikoja eikä saa ostettua asioita, joita kuluttamisen odotukset mainonnan kautta luovat.

Ope oppimassa

Yrittäjyys- ja talouskasvatuksen kohteena on myös opettaja, ei vain koululainen. Yrityskylä Helsinki on paikka, jossa opettaja ja lapsi oppivat inhimillisen toiminnan kautta yhteiskunnan toimintaa, yritteliästä toimintatapaa ja työelämätaitoja.

Mistä ammatista unelmoit lapsena?
Kuuntele, mitä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vastaa!

Tuulia Tikkanen
opetuskonsultti

*Yrityskylä Helsinki – oppimisympäristön toteuttavat yhteistyössä Helsingin opetusvirasto, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT sekä Helsingin Yrittäjät ry. Kiitos kaikille mukaan lähteneille yrityksille ja organisaatioille!

http://www.yrityskyla.fi/

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.