Koulut verkostotyötä oppimassa

Miten hyödynnämme koulun ulkopuolista osaamista ja verkostoja? Miten koulun oppimisympäristöä kehitetään? Näitä kysymyksiä pohtivat koillisen alueen aluepäällikkö Ulla-Maija Vähäsarja ja alueen rehtorit syksyllä 2016 käynnistyneessä kolmivuotisessa hankkeessa oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Hankkeessa halutaan oppia uudenlaisia tapoja tehdä kehittämistyötä ja yhdeksi opiskeltavaksi kehittämisen välineeksi valittiin verkostotyö. Se sopii kehittämistyön välineeksi erityisesti muuttuneisiin tilanteisiin, joissa pitää luoda jotain uutta, eikä valmiita ratkaisuja ole tarjolla. Uusien ratkaisujen lisäksi verkostotyö tuo parhaimmillaan koululle lisää resurssia ja voimavaroja, joita se voi hyödyntää lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun tukena.

Oppilaiden on saatava kokemuksia verkostoyhteistyöstä

Opetussuunnitelmassa on uudella tavalla otettu kantaa koulun verkostotyöhön. Siinä määritellään muun muassa, että koulun tulee huolehtia siitä, että oppilaat saavat kokemuksia toiminnasta erilaisissa verkostoissa. Opetussuunnitelma mainitsee myös useita eri verkostokumppaneita, joiden kanssa yhteistyön tekeminen tukee koulun kasvatustehtävää ja lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta. Näistä tärkeimpiä ovat huoltajat. Koulun tehtävänä on myös tukea huoltajien keskinäistä verkostoitumista.

Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa on oleellista solmia yhteyksiä eri toimijoiden ja organisaatioiden välille. Yhteistyötä voidaan tehdä vaikkapa nuorisotalon, kirjaston, kulttuurikeskuksen, seurakunnan, järjestön, urheilutalon tai vanhusten palvelutalon kanssa – listaa voi jatkaa loputtomiin.

Verkostotyössä keskeistä on tuntea, luottaa ja sitoutua

Syksyllä koillisen alueen kouluista osallistui 35 opettajaa Oppimisympäristöjen kehittäminen verkostotyönä -koulutukseen, jossa olin kouluttajana yhdessä verkostotyön tutkija Timo Järvensivun kanssa. Koulutuksessa etsittiin sellaisia koulun arjen kehittämistarpeita, joissa kannattaisi hyödyntää verkostotyötä ja kartoitettiin koulun tärkeitä verkostokumppaneita. Samalla myös tutustuttiin verkostotyön keskeisiin elementteihin tuntemiseen, luottamukseen ja sitoutumiseen ja erilaisiin menetelmiin, joilla näitä voidaan verkostossa edistää.

Kaikki mukana olleet opettajat totesivat hetken asiaa pohdittuaan, että omalla koululla onkin jo varsin kattava verkosto alueen toimijoita. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi seurakunta, nuorisotalo, paikalliset järjestötoimijat ja urheiluseurat. Se, millä tavalla koulu on hyödyntänyt näitä verkostoja, vaihtelee sen sijaan suuresti.

Esimerkkejä koulujen verkostotyön kehittämisestä

Koulutuksessa mukana olleet koulut valitsivat itse oman kehittämistyönsä aiheen. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Hiidenkiven peruskoulu valitsi verkostotyönsä aiheeksi ilmiöoppimisen. He pohtivat keitä kaikkia toimijoita voisi kutsua mukaan koulun ilmiöoppimisen kehittämiseen ja järjestivät ensimmäisen tapaamisen marraskuussa. Tavoitteena oli rakentaa kullekin ilmiölle sopivia verkostoja koulua ympäröivistä ja kaukaisemmistakin kumppaneista. Ideana oli, että opettajien aikaa säästyisi jatkossa, kun verkostoa on jo valmiina.
  • Puistolan peruskoulussa lähdettiin pohtimaan, miten koulun monikulttuurisuutta tuettaisiin verkostotyönä. Opettajat keskustelivat oppilaskunnan hallituksen kanssa arjen rasismista ja syrjinnästä ja saivatkin monipuolisemman kuvan siitä, mitä se oppilaiden arjessa on. Samalle he ideoivat yhdessä oppilaiden kanssa verkostokumppaneita.
  • Tapanilan ala-asteen koulussa opettajat huomasivat, että alueelliselle erityisopettajien verkostolle olisi tarvetta. He lähtivät kehittämään verkoston rakenteita ja toimintaa eteenpäin.
  • Malmin peruskoulussa pohdittiin, miten Malmin peruskoulun imagoa saataisiin parannettua niin, että mahdollisimman moni oppilas valitsisi oman alueensa lähikoulun. Syksyllä järjestettiin Malmin markkinat, jonka järjestämisestä suurimman vastuun ottivat vanhempainyhdistys ja luokkatoimikunnat. Marraskuussa kokoontuivat vanhempainyhdistys, Malmin nuorisotalo, oppilaskunnan hallitus sekä johtoryhmä yhteiseen verkostotapaamiseen. Tapaamisesta virisi idea harrastemessuista, jossa lähialueen toimijat yhdessä oppilaiden kanssa esittelevät oppilaille Malmin vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Harrastemessut toteutetaan huhtikuussa Malmin nuorisotalolla.
  • Suutarinkylän peruskoulussa on yhdessä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa kehitetty uudenlaista kodin ja koulun yhteistyötä. Oppilaat ovat tehneet erilaisia kokeiluja ja kutsuneet mm. vanhempia mukaan koulun taito- ja taideaineiden tunneille.

Verkostotyölle varattava aikaa

Verkostotyö opittiinkin näkemään uudella tavalla asiana, jolle on tärkeää varata koulun ja opettajan arjessa aikaa. Onkin tärkeää, että koulu on huomannut resursoida verkostotyölle aikaa niin, että opettajien on mahdollista kutsua koolle verkostoja tai osallistua itse niiden toimintaan.

Koulujen kanssa halutaan tehdä verkostotyötä. Monet opettajat huomasivat ilahtuneena, että useat koulun verkostotapaamiseen kutsumat henkilöt tulivat paikalle ja antoivat innostuneesti omaa osaamistaan ja aikaansa verkoston käyttöön oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Tämä oli varmasti verkostokoulutuksen keskeisimpiä oivalluksia ja osoitti myös sen, että verkostotyön osaamiselle koulussa on tilausta ja tarvetta.

Tavoitteena on luoda koilliselle alueelle toimiva verkostotyön asiantuntijoiden opettajaverkosto, jonka työtä tuetaan jatkokoulutuksilla ja tapaamisilla. Kolmen vuoden päästä koulut hyödyntävät aktiivisesti verkostotyön mahdollisuuksia.

 

Kirsi Verkka
opetuskonsultti
perusopetuslinja

 

 

 

 

Lisätietoa aiheesta Helsingin opetusviraston tuottamassa videomateriaalissa Verkostotyön edistäminen kouluissa

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.