Koulujen sisäilmakyselyssä kuultiin oppilaita

Alkuvuonna Helsingin eteläisen ja keskisen alueen peruskouluissa selvitettiin koettua sisäilman laatua ja oireilua. Kyseessä on  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke. Hankkeen kyselyllä kerättiin samalla vertailuaineistoa tuleville kyselyille ja selvitettiin lapsille suunnatun kyselyn toimivuutta.

Kyselyn tulosten mukaan oppilaiden kokemassa sisäilman laadussa ja oireilussa oli varsin vähän vaihtelua koulujen välillä. Vain muutamassa koulussa raportoitiin huonoa sisäilmaa tai oireita selvästi enemmän kuin muissa kouluissa. Osa näistä kouluista oli jo etukäteen tiedossa ja niissä on suunnitteilla peruskorjaus, osa vaatii lisäselvityksiä tarvittavista toimenpiteistä. Huono sisäilma voi johtua hyvin monista tekijöistä ja ratkaisut voivat parhaimmillaan olla teknisesti hyvinkin yksinkertaisia.

edu_naulakko_rhinoceros_web

Kuva: Mari Thorin, Rhinoceros

Poikkeuksellista nyt tehdyssä selvityksessä on se, että kysely tehtiin samaan aikaan kaikissa alueen 21 peruskoulussa, ei pelkästään kouluissa, joissa epäillään sisäilmaongelmia. Kyselyn täyttivät oppilaat itse ja vastaukset saatiin kattavasti valtaosasta kouluja. Tämä antaa hyvän pohjan tulosten tulkinnalle.

Sisäilmakyselyn tavoite on antaa vertailukelpoista tietoa siitä, miten yleistä huonoksi koettu sisäilma tai oireilu kouluissa on. Kyselyllä voidaan selvittää, onko esimerkiksi hengitystieoireilu tai huonoksi koettu sisäilma tavallista yleisempää tietyssä koulussa verrattuna muihin kouluihin. Suomessa ei kuitenkaan vielä ole hyviä vertailuaineistoja oppilaille. Tässä selvityksessä on poikkeuksellinen mahdollisuus verrata kaikkia tietyn alueen kouluja toisiinsa.

Sisäilmassa on monia epäpuhtauksia, jotka saattavat aiheuttaa ihmisille pääasiallisesti ohimenevää hengitysteiden ja limakalvojen ärsytystä sekä väsymystä ja päänsärkyä.  Kyselyt voivat antaa viitteitä ongelmien syystä, esimerkiksi riittämättömästä ilmanvaihdosta tai epämukavasta lämpötilasta. Minkään kyselyn perusteella ei valitettavasti kuitenkaan voida päätellä, mikä sisäilman epäpuhtaus ongelmia aiheuttaa, vaan siihen tarvitaan rakennusteknisiä selvityksiä.

Tulkittaessa kyselyjen tuloksia on muistettava, että ihminen on monimutkainen psykofyysinen kokonaisuus. Niinpä raportoituun sisäilman laatuun ja oireiluun vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin sisäilman epäpuhtaudet. Kyselylomakkeella annettu vastaus oireilusta tai sisäilman laadusta on lopputulema monimutkaisesta tapahtumaketjusta, johon vaikuttaa monet tekijät, myös omat sekä lähipiirin käsitykset sisäilman riskeistä. Tämä korostuu tilanteissa, joissa on huolta koulun sisäilman laadusta.

Suomessa sisäilmakyselyt on tyypillisesti suunnattu alakouluissa vanhemmille. Aiemmat tuloksemme osoittavat, että kolmannelta luokalta ylöspäin oppilaat pystyvät antamaan yhtä hyvää, jos ei parempaa, tietoa kokemastaan sisäilman laadusta ja oireista kuin vanhempansa. Ratkaisevan tärkeää tulosten tulkinnan kannalta on, että koulussa täytettävällä kyselyllä saadaan kerättyä tiedot oppilaista paljon kattavammin kuin lähettämällä kysely vanhemmille.

Sisäilmaongelmien kokonaisarviointi tulee aina tehdä yhdessä kuntotutkijoiden, sisäilma-asiantuntijoiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Sisäilmakyselyt oppilaille ovat kuitenkin merkittävä uusi työkalu työssä, jonka tavoitteena on turvallinen ja terveyttä edistävä sisäilma.

juha-pekkanen-_web

Juha Pekkanen

sari-ung_lanki-ja-jussi-lampi

Sari Ung-Lanki ja Jussi Lampi

 

 

 

 

 

 

 

Juha Pekkanen,  LKT, professori
Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
Asuinympäristö ja terveys yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jussi Lampi, LL, asiantuntijalääkäri
Asuinympäristö ja terveys yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sari Ung-Lanki, YTM, tutkija
Asuinympäristö ja terveys yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.