Visuaalisuuden vahva voima – ilmiöopiskelua lukion kuvataiteessa

Syyskuun  aurinkoisena keskiviikkona nousin ratikka 1:n kyytiin ja istuuduin lähimmälle vapaalle paikalle. Stadilaisista tavoista poiketen aloitin keskustelun minua iäkkäämmän vierustoverini kanssa. Matkalla tuli puheeksi molempien ammatit. Mainittuani, että työskentelen kuvataiteen lehtorina Helsingin kielilukiossa vierustoverini kertoi itse työskennelleensä koko uransa Tilastokeskuksessa, ja lisäsi perään “että meillä ei ammatillisesti olekaan niin paljon yhteistä”.

Diana R

Yllätys olikin melkoinen, kun vastasin hänelle, että aiemmin samaisella viikolla tutustuimme lukion kuvataiteen ykkösryhmäläisten kanssa erilaisiin virallisiin tiedonkeräämisen toimijoihin, esimerkiksi Suomen Tilastokeskukseen.

Ratikkamatkan vierustoverini kapea-alainen olettamus kuvataiteen sisällöistä on jotain, mihin työssäni törmään toisinaan. Malttamattomana kerroin matkakumppanilleni, että yhtymäkohtia hänen työnsä ja elokuussa alkaneen lukion kuvataiteen ykköskurssin sisältöjen välillä onkin yllättävän paljon. Sillä uudistaessani kurssisisältöjä LOPS2016 mukaisiksi, valitsin kuvataiteen ykköskurssin, keskeiseksi ilmiöksi visuaalisen kulttuurin vaikuttamisen ja vaikuttajuuden, niin yksilön arkipäivässä kuin yhteiskunnallisella tasolla.

emilia-r

Emilia R

Infografiikkaa omasta elämästä

KU1-kurssin ensimmäisessä tehtävässä opiskelijoilla oli tehtävänä tehdä omasta elämästä
infografiikkaa eli kerätä omakohtaisesta aiheesta dataa ja luoda siitä tehokas visualisointi
digitaalisesti. Alustuksen jälkeen opiskelijat ideoivat oman merkitykselliseksi kokemansa
tutkimusaiheen, ja yhdessä mietimme jokaiselle parhaiten soveltuvia mittaristoja ja
tiedonkeruumenetelmiä. Älypuhelimien sovellukset tarjosivat monille ratkaisun, sillä niin yöunen pituuden mittaaminen kuin oman rahankulutuksen tarkastelu onnistui niillä vaivattomasti.

krista-l

Krista L

Tehtävänannossa lähestyimme ilmiötä kolmen eri vaiheen kautta: 1) opiskelijat tutkivat
infografiikkaa käsitteenä 2) analysoivat erilaisia tiedon visualisoinnin tapoja sekä 3) tekivät infografiikkaa itse. Nämä kolme vaihetta mahdollistivat laaja-alaisen ilmiön tarkastelun tietystä näkökulmasta ilman, että se laajeni hahmottomaksi.

Kuvat ja kulttuurit -kurssilla (KU1) kaikki kurssitehtävät tutkivat visuaalisen vaikuttamisen laaja-alaista ilmiötä. Tiedon etsimisen ja sen soveltamisen sekä oman tekemisen kautta opiskelijoiden taidot visuaalisina vaikuttajina kehittyvät.

Kuvataiteen monipuoliset tutkimus- ja työskentelymenetelmät tarjoavat keinoja, joiden avulla jäsentyvät erilaisten ilmiöiden, kuten visuaalisen vaikuttamisen, monitahoiset keskinäiset riippuvuussuhteet sekä niiden merkitys niin yksilön kuin yhteisön elämässä.

Visuaalisen vaikuttaminen – tulevaisuuden kansalaistaito

Visuaalinen vaikuttaminen onkin yhä enenevissä määrin osa arkipäiväämme ja merkittävä
tulevaisuuden kansalaistaito, ja kuten Juuso Koponenkin (2015) tuo esiin kirjoituksessaan, visualisointi ja esitysgrafiikan tekeminen on tullut osaksi jokaisen tietotyöläisen työtehtäviä.

Kerrottuani matkakumppanilleni tässäkin jo mainitsemani asiat ykköskurssilaisten
infografiikkatehtävästä hänen reaktionsa oli ilahtuneen innostunut. Hän kertoi, että
Tilastokeskuksessa järjestettiin säännöllisesti myös hänen aikanaan koulutusta juuri tiedon visualisoinnista: “Kun niillä kuvilla voi kertoa niin paljon”. Mitä itse jatkoin: “tai jättää kertomatta.”

erika_img_6816_weblev450

Erika Perttuli-Borobio
Kuvataiteen lehtori,  Helsingin kielilukio

 

 

 

 

 

Opiskelijoiden töitä kuvataiteen kurssilta (myös jutun ohessa olevat työt ovat samalta kurssilta):

maria-y

Maria Y

markus-h

Markus H

 

suwayda-i

Suwyada I

birgitta-j

Diana R

julius-n

Julius N

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.