Oman asuinalueen lapset ovat etusijalla lähikouluun otettaessa

Peruskoulun oppilaaksiotto 1. luokalle on viime päivinä herättänyt paljon keskustelua. On kysytty, miksi sisarukset eivät välttämättä pääse samaan kouluun, ja miksei koulun enimmäisoppilasmäärässä voi joustaa.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 16.12.2014, miten paljon 1.-luokkalaisia kuhunkin Helsingin peruskouluun mahtuu. Enimmäisoppilasmäärät perustuvat kunkin koulun maantieteellisellä oppilaaksiottoalueella asuvien vuonna 2008 syntyneiden lasten määriin. Koulut mitoitetaan oman oppilaaksiottoalueen väestölle. Aluehallintovirasto on kehottanut opetusvirastoa määrittelemään kouluille enimmäisoppilasmäärät, jotta tiedetään, milloin koulu on täynnä. Samanlainen päätös on tehty myös ruotsinkielisten 1. luokkalaisten ja kaikkien 7. luokkalaisten osalta.

Kuva: Rhinoceros

Jokaisella lapsella on ensisijainen oikeus käydä ns. lähikouluaan eli peruskoulua, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kouluun otetaan koulun enimmäisoppilasmäärää enemmän oppilaita, jos uusia ekaluokkalaisia on koulun omalta oppilaaksiottoalueelta enemmän kuin on arvioitu.

Perhe voi hakea lapselle koulupaikkaa myös muusta kuin lähikoulusta. Jos toisessa koulussa on tilaa, rehtori voi ottaa oppilaan kouluun. Oppilaaksiotossa sovelletaan yhdenvertaisia valintakriteereitä, joista ensimmäinen on sisaruus. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti oppilaaksioton perusteet 4.11.2014 ja tarkensi päätöstään 16.12.2014.

Jaoston joulukuussa tehty enimmäisoppilasmääräpäätös tarkoittaa sitä, että sisarukset tai samassa esikouluryhmässä olevat lapset eivät valitettavasti aina pääse samaan kouluun, vaikka perhe niin toivoisi.

Helsingin suomenkielinen kouluverkko on tiheä. Koulutulokkaita on noin 5 000. Lähikoulut ovat suosittuja kouluja Helsingissä. Viime vuonna 85 % koulutulokkaista valitsi oman lähikoulun. Jonkin verran lapsia meni ns. kielikouluihin ja osa muihin, yleensä kodin lähellä oleviin kouluihin. Suurin osa huoltajista valitsi lapselleen lähikoulun.

Outi-Salo_maalis-2013

Outi Salo
Linjanjohtaja
Helsingin opetusvirasto
Perusopetuslinja

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Oman asuinalueen lapset ovat etusijalla lähikouluun otettaessa

  1. Johanna Taskinen sanoo:

    Kirjoitan eskarilaisen poikani eskarikaverin ja hänen perheensä puolesta. Hänen molemmat siraruksensa ovat käyneet alueemme ala-astetta ja nuorin on nyt eskarissa koulun oppilaaksiottoalulueella samassa ryhmässä poikani kanssa. He ovat parhaita kavereita.

    Heidän perheensä asuu kuitenkin juuri rajan ulkopuolella, mutta koulumatka meidän kouluun on selvästi lyhyempi kuin heidän viralliseen lähikouluun. Heidän poikansa on myös meidän pojalle lähimpänä asuva kaveri.

    Minusta tehty maksimioppilasmääräpäätös ei saisi koskea tämän vuoden eskareita ja ensi syksyn ekaluokkalaisia, koska uuden periaatteen olisi pitänyt olla perheiden tiedossa jo siinä vaiheessa, kun he hakivat eskaripaikkaa. Eskariryhmien rikkominen on väärin lapsia kohtaan.

    Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että tiukempi ohjaaminen lähikouluun ja koulushoppailun hillitseminen on hyvä asia, mutta muutosta perheiden kohdalla ei voi tuo yhtäkkiä eikä etenkään kesken eskarivuoden.

    Toivon poikani, hänen kaverinsa, hänen perheensä ja muiden vastaavassa asemassa olevien puolesta, että tämän vuoden eskareiden ja sisarusten kohdalla vielä joustettaisiin päätöksestä, joka ei edes ollut heidän tiedossa, kun hakivat lapselleen eskaripaikkaa. Ensi vuonna tulevien eskareiden perheet voivat sitten ottaa uudet pelisäännöt huomioon, kun hakevat eskaripaikkaa lapsilleen. Eskari ja koulu liittyvät tiiviisti yhteen, vaikka niitä eri virastoissa hoidetaankin. Jatkumo ja ryhmäytyminen on lapsille tärkeää ja sillä on suuri merkitys lasten koulu-uran alkamisessa.

    Meidän alueen koulujen tapauksessa sitä paitsi on yleensä harvinaista shoppailla alueemme koulun puolelle. Joten siinäkin mielessä on turha rangaista niitä yhtä tai kahta lasta ja perhettä, jotka näin tekevät. Naapurialueen koulu ei ole sen takia menettämässä oppilasmääriä eikä leimautumassa huono-osaisten kouluksi. Pikemminkin naapurialueen koulu on nimenomaan se “parempiosaisten koulu”.

    Eli toivon, että jatkossakin koulujen olisi mahdollista tehdä tapauskohtaisia ratkaisuja siellä, missä se on mahdollista eikä koulujen leimautumisvaaraa oikeasti ole olemassa.

Kommentointi on suljettu.