Iltapäivätoiminta rakentaa tärkeitä siltoja päivähoidon ja koulun välille

Synttärikakussa komeilee kymmenen kynttilää. Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminta näki päivänvalon 1. elokuuta 2004, ja nyt tämä lapsemme on siis varttunut kymmenvuotiaaksi. Onneksi olkoon! Kymmenvuotiaalla on jo takanaan osaamista ja kokemusta, mutta monia haasteita on vielä edessä.

Takavuosina, 90-luvulla virisi julkinen keskustelu pienten koululaisten yksinäisten iltapäivien haitallisuudesta lapsen kasvulle ja kehitykselle. Puhuttiin ”avainkaulalapsista”, pienistä koululaisista, jotka joutuivat viettämään kotona tuntikausia yksin, vailla aikuista. Nämä ajat ovat onneksi takanapäin. Helsingissä hakuaika keväällä on lähes kolme kuukautta. Hakuaikana hakemuksen jättäneet ekaluokkalaiset saavat iltapäiväpaikan varmasti, ja paikka on järjestynyt myös useimmille toisluokkalaisille.

Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään pääsääntöisesti kouluissa tai koulujen lähellä muissa sopivissa tiloissa. Sitä järjestävät koulut, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset tahot. Meillä Helsingissä toiminnan valtteina ovatkin monipuolisuus, erilaisten vaihtoehtojen olemassaolo sekä vahvat verkostot eri toimijoiden välillä.

Leikkipuisto – hyvä vaihtoehto moniin tarpeisiin

Hakijamäärät perusopetuksen iltapäivätoimintaan ovat kasvaneet Helsingissä huomattavasti tänä vuonna. Vaikka toimintaan oli varattu enemmän määrärahoja kuin viime vuonna, ei iltapäiväpaikkoja riittänyt tänä syksynä kaikille halukkaille, vaan osa toisluokkalaisista jäi ilman paikkaa. Helsingissä on ensi- ja toisluokkalaisia noin 11 000. Heistä arviolta noin 8 000 osallistuu opetusviraston iltapäivätoimintaan ja varhaiskasvatusviraston leikkipuistojen toimintaan tänä syksynä.

Helsingissä on vahvistumassa trendi, että vanhemmat hakevat lapselleen paikkaa nimenomaan koulun iltapäivätoimintaan. Kaikki vanhemmat eivät ehkä tule ajatelleeksi, että leikkipuisto voisikin olla erittäin hyvä vaihtoehto. Helsingissä on kattava leikkipuistoverkosto, puistoja on tasaisesti eri puolilla kaupunkia.

Leikkipuistoissa on hyvät ulkotilat ja hyvät leikkivälineet ja –varusteet ulkoilupainotteiseen toimintaan, joka alkuopetusikäisille on mitä mainiointa toimintaa koulupäivän istumisen jälkeen. Kaikkien leikkipuistojen yhteydessä on myös sisätilat. Lähtökohtana on, että lapsi voi mennä leikkipuistoon omien eväiden kanssa tai ilmoittautua välipalan syöjäksi. Varsinkin toisluokkalaisille leikkipuisto sopii mainiosti koska koulunkäyntiä ja iltapäivätoimintaa on jo vuosi opiskeltu.

Kaverisuhteisen luomista ja ylläpitoa

Kymmenessä vuodessa perusopetuksen iltapäivätoiminta on vakiinnuttanut paikkansa kunnan palveluverkossa. Toiminnan myötä on aikaansaatu tärkeä jatkumo päivähoidon ja koulun välille. Hallintokielessä käytetään termiä nivelvaihe eli siirtymävaihe, saumakohta.

Turvallinen iltapäivä antaa lapselle hyviä eväitä elämän taipaleelle. Iltapäivätoiminta on lapselle otollista aikaa harjoitella muun muassa kaverisuhteiden luomista ja ylläpitoa. Meille aikuisille tämä ajanjakso antaa hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä, olla vuorovaikutuksessa ja verkostoitua – lastemme parhaaksi. Yhdessä olemme rakentaneet siltoja. Tehdään niistä yhteistyöllä entistä vankempia.

Leena Palve-Kaunisto

Leena Palve-Kaunisto
erityissuunnittelija
opetusvirasto

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.