Oppilaat voivat ja oppivat parhaiten yhteisöllisessä koulussa

Olen usein koulutuksissa kysynyt opettajilta, millaisia osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia heillä on omalta kouluajaltaan. Vain harvalla on omia kokemuksia, ja yleensä ne ovat olleet luokan toimintaan ja opetukseen vaikuttamista. Syksyn Ruuti-oppilaskuntapäivillä Helsingin peruskouluissa oppilaiden kanssa käydyn keskustelun perusteella tämän päivän koululaisten kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia.

Eniten vaikuttamisen ja osallisuuden kokemuksia oppilailla oli omassa luokassa oman opettajan kanssa. Täysin vieraita olivat oppilashuoltoryhmä, johtokunta ja vanhempainyhdistys. Oppilailla on jonkin verran tietoa ja osallisuutta rehtorin, oppilaskunnan hallituksen ja muiden oppilaiden osallisuusryhmien toiminnasta. Oppilaskuntapäivillä käyty keskustelu vastaa hyvin kevään 2010 kouluterveyskyselyn tuloksia. Kyselyn mukaan 45 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista ei tiedä miten koulussa voi vaikuttaa koulun asioihin.

Yksi usein kuultu kommentti on: ”Miten oppilaat voivat osallistua, kun eivät opettajatkaan osallistu koulun asioista päättämiseen!” Se, millaisen oppimiskäsityksen koulu on omaksunut, vaikuttaa sen toimintakulttuuriin. Kun oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena prosessina, muotoutuvat myös koulun käytänteet tämän mukaan.

Yhteisöllisessä ja osallistavassa toimintakulttuurissa kaikki koulun aikuiset osallistuvat yhdessä koulun tavoitteiden asettamiseen ja toimintakulttuurin rakentamiseen. Opetusta suunnitellaan yhdessä ja toteutetaan myös niin että useampi aikuinen voi olla yhtä aikaa opettamassa ryhmää. Yhteisöllinen toimintakulttuuri sallii myös oppilaiden aktiivisen osallistumisen koulun oppimisympäristön, toimintakulttuurin ja opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Perinteisen mallin mukaan koulun oppilaskunnan hallitus on suunnitellut omaa toimintaansa irrallaan koulun muista suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseista. Uuden opetussuunnitelman tavoitteet haastavat koulujen toimintakulttuurin ottamaan oppilaat mukaan sinne, missä päätöksiä tehdään: opettajankokouksiin, johtoryhmän työskentelyyn ja johtokunnan kuultavaksi. Toimintasuunnitelma on usein viety oppilaskunnan kommentoitavaksi siinä vaiheessa, kun se on jo opettajien kanssa valmisteltu valmiiksi. Tämä on varmasti näennäisdemokratiaa parhaimmillaan. Aitoa osallisuutta on se, että oppilaat otetaan mukaan jo keväällä käynnistyvään seuraavan lukuvuoden suunnitteluun.

Olennaista on myös osallistavien ja tehokkaiden menetelmien käyttöönotto oppilaiden kuulemiseksi. Hyviä kokemuksia onkin jo saatu netin käytöstä matalan kynnyksen vaikuttamisen kanavana. Kevään ylipormestarin oppilaskuntapäiviä valmisteleva keskustelu kulttuurista on tällä hetkellä hyvässä vauhdissa verkossa Fronter-oppimisympäristössä, ja siellä myös äänestetään oppilaskuntapäiville käsiteltäväksi tuotavat asiat.

Oppilaat ovat oman oppimisensa ja oppimisympäristönsä asiantuntijoita. Yhteisöllisessä koulussa aikuiset ja lapset luottavat toisiinsa ja keskustelevat yhdessä parhaasta tavasta oppia, kasvaa ja elää kouluarkea. Keväällä 2011 julkaistu tutkimusraportti Yhteisöllisyys Helsingin peruskoulujen voimavaraksi tiivistää tutkimuksen tuloksen yhteen lauseeseen: Yhteisöllisessä koulussa oppilaat oppivat ja voivat paremmin.
 

Kirsi Verkka
Opetuskonsultti
Perusopetuslinja

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.